1990

Kodakin XL 7700 sublimaatiotulostin. Lämpösiirtomenetelmään perustuvalla tekniikalla saadaan valokuvavedosta muistuttavia tulosteita.

Lehtikuva käyttää ensimmäisen kerran kokonaan digitaalista kuvansiirtoa Yleisurheilun EM-kisojen uutisoinnissa Splitissä, silloisessa Jugoslaviassa.

Valokuva-lehti siirtyy päätetaittoon. Vaikka taitto tehdään ja lähetetään disketillä painoon, kuvat siirtyvät vielä perinteisesti reprottaviksi.

Jarkoskuva nousee digitaalisen kuvankäsittelyn kärkifirmaksi ja palvelee sekä mainostoimistoja että yksityisiä valokuvaajia. Kuvankäsittelyä tehdään kolmella työasemalla: Quantel PaintBoxilla, ImaProlla ja Dicomedillä. Digitaalisen kuvankäsittelyn hinta asiakkaille on noin 1200 markkaa eli 305 euroa tunti.

M – kaupunki etsii manipuloijaa. Ylen kuvatoimittajat ja graafikot Touko Yrttimaa, Petteri Bülow ja Juha Saari käsittelevät tunnettuja uutiskuvia digitaalisesti ja esittävät noin 20 kuvaa näyttelynä Helsingin Kruununhaassa sijaitsevassa elo- ja valokuvakirjakauppa Laterna Magicassa toukokuussa 1990. Kulttuuriyhdistys Kiila palkitsee näyttelyn vuoden valokuvatapauksena ja se kiertää Suomessa ja Virossa vuosina 1990-96.

Lahdessa muotoiluinstituutin opettajien “Tietokonetaideryhmän” (Ritva Leinonen, Sakari Nenye ja Kari Paajanen) näyttely Harjukadun galleriassa.

Kari Paajanen: Be_happy –sarja.

Fred Ritchin: In Our Own Image. The Coming Revolution in Photography.

Valokuva-lehden 12/1990 teemana Digitaalikuva.

Tuomo-Juhani Vuorenmaa perustaa Mustan Taiteen, joka aloittaa valokuvalehtenä mutta keskittyy myöhemmin kustantamaan valokuvakirjoja.

Logitechin harrastajakäyttöön tarkoitetulla yhden megapikselin Fotoman-kameralla voi ottaa mustavalkoisia kuvia.

Adobe tuo markkinoille kuvankäsittelyohjelma PhotoShopin, jonka nimestä tehty verbi photoshoppaaminen yleistyy tarkoittamaan tietokoneella tehtävää kuvankäsittelyä.